Olin ajatellut, että kirjoitan tänne hyvin tarkkaan kronologisessa järjestyksessä, mutta se osoittautuikin hyvin vaikeaksi. Jotain asiaa kun alkaa miettimään, niin sitten huomaakin muistavansa jonkun muun samankaltaisen asian ihan eri vuosikymmeneltä. Joten aikajärjestys sikseen.
Toki se ottaa itseäni eniten päähän, etten ole vuosista tietoinen. En muista tapahtuiko joku 60-luvulla vai 70-luvulla. Eniten muistoja on sitten 80-luvulta, mutta onkohan se siksi, että silloin elin täysillä ja silloin sattui ja tapahtui paljon asioita elämässäni. Ja sinne 80-lukuun huomaan haikailevani hyvin usein. Tai sitten mielessäni mietin, vaikkakin aivan turhaan, että jos olisin valinnut toisin, asiat olisivat menneet aivan eritavalla. Paljon on asioita, jotka olisin voinut jättää tekemättä, mutta kaikella on joku tarkoitus ja tehtyä ei saa tekemättömäksi, eikä sanottuja sanoja saa takaisin.
Pitäisikö sitä sitten katua? Tavallaanhan sitä katuu tai ainakin häpeää tehtyjä tekoja ja valintoja, mutta kaikki kun vaikuttaa kaikkeen, niin huonoistakin valinnoista löytyy sitten loppujenlopuksi jotain hyvää. Tai näin haluan uskoa.
Tänään 22.6.2017 viettäisin 35-vuotis hääpäivää. No onneksi en vietä. Koko naimisiinmeno liian nuorena oli tyhmä teko ja siinä meni tavallaan hukkaan kymmenen vuotta. Mutta ilman tätä harkitsematonta tekoa, minulla ei olisi maailman ihaninta esikoistytärtä. Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Ymmärsin kuitenkin erota ensimmäisestä miehestäni ja löysin vierelleni hyvän kumppanin.
Nuorena naimisiin meneminen on sitten ihan oma juttunsa, josta tulen kirjoittamaan myöhemmin lisää, eli miten kaikki oikein tapahtuikaan.